Joulukuun 18.päivä

Televisiossa on parhaillaan menossa kiistely, miksi kuulutaan kirkkoon ja  miksi ei. Vapaa-ajattelijoiden puheenjohtaja on kovin kiihtynyt. Minä en ole koskaan kyseenalaistanut sitä, miksi minä kuulun kirkkoon ja maksan sinne veroja. Asiasta voisi keskustella paljonkin, mutta nyt ei jouda. Minulle meinaa pukata edelleen joulustressi. Eiliset leipomukset epäonnistuivat. Osuin tekemään pari epäonnistunutta kakkua. Tänään täytyy jatkaa leipomista ja toivon hartaasti, että nyt onnistuu.

Tämänaamuinen kortti on Kotilaiskalta.

Mitään en tahdo muuttaa,

vain samat vanhat,rakkaat

esineet, samat puut ja

pehmeän viherryksen;

metsäkyyhkyset,

mustarastaat,

värikkään peipon

joka laulaa, laulaa lauluaan,

kunnes valo heittää

varjon kellotauluun, sillä

sellainen on laulun mitta,

ja tahdon kaiken pysyvän

oaikoillaan.

(Jefferies)

Kotilaiska, kiitos!