sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Tarina päivässä/Puutarha

Minun puutarhani elää jälleen mullistusta, ei isoa, mutta kuitenkin. Yksi iso kukkapenkki pitäisi kaivaa ylös ja tehdä pienempi tilalle. Isoa penkkiä on vaikea pitää hallinnassa ja siellä kasvaakin suuri määrä sellaista, mitä kukkapenkissä ei pitäisi olla. Tietenkin rikkaruohoja, voikukkia ym.
Kasvivalintanikaan ei ole onnistunut, sillä penkissä on ainakin kolme lajia, jotka leviävät ja leviävät. Tarha-alpia, lupiinia, päivänkakkaraa ja leilikkaa en aio hyväksyä enää penkkiin.
Tänä keväänä maltoin odottaa kasvien nousua rauhassa. Aikaisemmin olen nyhtänyt monta kukkaa rikkaruohona pois. Nyt siis odotin rauhassa ja niinpä löysin sieltä syysleimut, unikot, esikot ja liljat, jotka vale-istutettiin odottamaan  uuden penkin valmistumista.
Nyt on vain aivan liian kuuma penkin tekoon.
Meillä on kaikki kasvanut ja kukkinut tänä vuonna hyvin. Liekö syynä isännän (varsinainen puutarhuri) hankkima hevosenlanta tehnyt tehtävänsä.
Joka aamu kierrämme katsomassa, mitä puutarhaan kuuluu. Miten kasvit voivat ja  missä vaiheessa kasvu on. Iltaisin istumme penkillä katsellen puutarhaa. Silmä ja mieli lepää.
Kaikkihan sen tietää, että mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito, eikä sekään loppujenlopuksi sitä ole.

3 kommenttia:

  1. Varmasti hevosenlanta on osa syy. Meillä laitettiin sitä yhtenä syksyna ja kyllä tuli valtavan suuria marjoja seuraavana kesänä :)
    Mukavaa alkavaa viikkoa ♥

    VastaaPoista
  2. Onnea Maca!
    Olet voittanut toukokuisessa runohaasteessani virkatun kukan, käy koristeeksi tai vaikka koruksikin.

    VastaaPoista
  3. Haikeana lueskelen tällaisia ihania postauksia. Joskus minullakin oli oma piha. Ensin isompi, sitten pienempi. Aina oli kuitenkin piha, mitä laittaa. Sitten kun lähdin piilooni, pihakin jäi. Nyt tänä kesänä ei edes ikkunasta näy vehreyttä. Pakko päästä vesille.

    VastaaPoista

Kiva kun kävit!