Kadonnut löytyi

Olen koko viikon etsinyt mukavinta takkiani. Muistan, että maanantaina se vielä oli päällä, kun olin hammaslääkärissä, mutta sitten ei mitään havaintoa. Ihmettelin ja etsin. Kaivoin kaikki oletettavat paikat. Arvelin sen olevan jossakin "silmän alla", mutta en vain nää sitä.

No, tänä aamuna kävin etsimässä alakerran portaikon alla olevasta komerosta tyhjää laatikkoa. Ja hoplaa - siellähän se kadonnut takki oli! Taas kerran on todistettu, että vanha laittaa aina talteen, mutta ei vain muista, mihin.
Samalla löysin laatikon, jonka lapsenlapset ovat päällystäneet enkelikarkkipapereilla. Siinä oli minulle joululahja muutama vuosi sitten.

Eipähän tuosta oikein selvää saa, mutta hyvä lahjalaatikko on.

Kuvasin teille nähtäväksi muutaman hyllyn kyseisestä komerosta. Eikä komero suinkaan ole ainoa. Niitä on kaksi lisää ja iso ullakko vielä. Tavaraa on, osan voisin ihan lahjoittaa, osan myydä pienellä rahalla. Siinä on vain oma urakkansa.

Vielä on kerrottava, kuinka kiitollinen olen miehestä, joka imuroi vapaaehtoisesti! Minä en pidä imuroinnista yhtään ja kun käden kaikki kolme hermoa ovat pinteessä, niin se on jatkuvasti kipeä. Helpottaa kovasti, kun on tälläinen mies!