Elämässä on paljon ensimmäisiä. Kaikki tekemiset ovat kerran olleet ensimmäisiä, oikeastaan kaikki, mitä elämässä on tapahtunut. Nyt onkin vaikeaa valita, mistä ensimmäisestä kertoo. Ensimmäinen koulupäivä ehkä. En muista muuta kuin ruskean koululaukun, jossa oli sellainen kierrettävä lukko ja vihreä silkkirusetti.
Ensimmäinen rakkauteni. En minä sitä muista, en edes ensimmäistä suudelmaa.Ensimmäisen varsimaisen seurustelusuhteen kyllä muistan. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin näin hänen kuvansa lehdessä.Tukka lähtenyt, vähän ylimääräistä tullut. Helpotti kovasti huomata, että muutkin ovat vanhentuneet.
Ensimmäisen varsinaisen työpaikan muistan hyvin. Avioliiton myötä jouduin siitä aikanaan luopumaan ja opiskelemaan toiseen ammattiin. Ensimmäisen kuolleenkin muistan hyvin. Henkilön, joka kuoli yövuoroni aikana. Tiedettiin, ettei hänellä ollut paljon aikaa. Vaimo valvoi vierellä. Myöhemmin minun piti käydä vielä varmistamassa, että hän on varmasti kuollut, sen verran tilanne jännitti. Sittemmin kuolema on tullut tutuksi.Joskus sitä on odotettu, joskus se on tullut yllättäen.
Ensimmäinen synnytys on tietenkin mielessä. Se kesti ja kesti, kunnes tytär viimein syntyi maanantaina kello 23.17. Silloin piti ensisynnyttäjän olla sairaalassa 10 päivää, jotta varmasti oli voimissaan.
Tänäänkin on ensimmäinen, loppuelämäni ensimmäinen päivä.Vuoden 2014 ensimmäinen päivä. Kohta lopuillaan, muistojen joukossa.
Hyvä tarina. Jäin siitä miettimään ensimmäisenä olemisen hyvyyttä ja kurjuutta. Siis niin kuin esim. koulun esitelmä oli hyvä pitää ensimmäisenä, niin se kidutus oli sitten jo kärsitty. Mutta kuka haluaisikaan olla ensimmäisenä ruuanmaistajana menneen ajan linnanherrojen pöydässä !
VastaaPoistaHyvää uutta vuotta!
VastaaPoistaOnnea tälle uudelle vuodelle.
VastaaPoistaOnpa kiva, että tämä ensimmäisen vuoden tarinatuokio jatkuu toisenakin vuotena. :) Näitä onmukava lueskella!
VastaaPoistaTänään minulla oli aikaa selata blogeja ja jopa lukea niitä :) Tykästyin tarinaasi "ensimmäinen". Joka päivä on tavallaan uusi alku. Monta samanlaista juttua ja tuttua löytyi tekstistäsi, kuin omassakin elämässäni on tapahtunut :)
VastaaPoista