keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Ainon arvoitushaasteen vaihto

Olin saanut reissun aikana Funchikselta vaihtokortit Ainon arvaushaasteesta.

Arvoituksen vastauskortti hieroja on hulvattoman hauska! Ajatelkaapa muurahaisia hierojina!
Kiitos Funchis! Ja kyllä kelpaa muukin!

Palaamista arkeen

Nyt kyllä sää suosi vähän liikaakin matkailijaa. Viikonloppuna oltiin Herättäjäjuhlilla Lapualla ja sunnuntaina jatkettiin vielä Satakuntaan ajatuksena tutustua Vanhaan Raumaan.
Herättäjäjuhlilla oli paljon ihmisiä ja runsaasti lämpöä. Niin todellista kuin hengellistä.Ja mikä ilahduttavaa, paljon oli lapsiperheitä.
Kaikki sujui oikein mallikkaasti.
Pohjalaisuus näkyi
Pohjalaiset ja savolaiset ovat vähän samanlaisia, kummatkin osaavat kehua itseään, ero on siinä, että pohjalaiset uskovat, mitä sanovat. (paikalla kuultua)

Tässä hauska idea kohtaamispaikkana. Torni on koottu hevosenkengistä.

*******
Juhlien jälkeen suunnattiin Kokemäelle. Jätettiin vaunu lepäämään ja lähdettiin maanantaina Raumalle. Vanha Rauma kiinnosti. Torilla tieten pysähdyttiin jäätelölle.Neljä nuorta soittajaa viritteli sopivasti soittimiaan ja kuunneltiin muutama kappale.
Olimme menossa Pyhän Ristin kirkkoon, kun meidät yhytti vanhempi nainen, joka kertoi ihan pyytämättä Rauman historiasta ja rakennuksista. Ihan mukavaa.
Sisällä kirkossa suntio levitteli vihkiryyjyä alttarin eteen. Oli alkamassa häät! Päivä oli 7.7.14, joten ei enää ihmetelty, vaikka olikin maanantai. Eiköhän tuon päivämäärän muista.
Kirkon alttarin ikkuna.
Minusta nämä vanhat kivikirkot ovat ihastuttavia. pieniä ja tunnelmallisia.

Isäntä hurautti vielä Uutenkaupunkiin - automuseoon! Monenlaisia Saabeja nähtiin ja vähän muitakin.
Tiistaina päätettiin lähteä kuitenkin kotiin. Oli aivan liian tukahduttavaa meidän kunnolle matkailla enempää.
Mutta kävimme uimassa - ensimmäisen kerran tälle kesälle.
Se vain harmittaa, ettei tule heti kirjoitettua ylös ajatuksia, eikä otettua kunnon kuvia ja paljon. Ei ole paljon jaettavaksi niistä kuvista, mitä otin.
Tulomatkalla kävimme vielä Frantsilan hyvän olon keskuksessa. Ostin muistin parantamiseen tarkoitettua uutetta.   Ilmoittelen, jos siitä on huomattavaa apua.

Savo - Pohjanmaa - Satakunta - Häme - Keski-Suomi, kaikki erilaisia maastoltaan. Kaunista omalla tavallaan joka paikassa, mutta eniten minua viehätti Häme. Viipyilevä, lämmin tunnelma. Mäkiä, järviä, taloja puiden siimeksessä. 

Kotiin tultua piti vielä kerätä kypsät mansikat. Paljon sai heittää pilaantuneita pois, mutta pakkaseen laitoin 6 rasiaa.
Tänään tyhjensin yhden pienen pakastimen viinimarjoista ja keitän niistä mehua.
Marjoja on vielä vaikka kuinka, vaikka syömmekin joka päivä niitä. uusille täytyy tehdä tilaa.




perjantai 4. heinäkuuta 2014

Vaihto ja haastekortti

Sisko kanssa vaihdettiin kortteja ja samalla tuli voittokortti silpputehtaan laajennusosasto. TJK-extra 25-26. Hienoa!

vasemmalla vaihtokortti Englantilainen kiiltokuva ja oikealla voittokortti Companions.
Herttaisia ja kauniita kortteja. Kiitos Sisko korteista ja ylimääräisestä! Minä niin tykkään kissoista!

*******
Tein eilen illalla kortin It´s all  about the Vintage and Beauty-haasteeseen.

My garden


Tarina päivässä 4.7 /lempinimi

Tisittekö, että minua on kutsuttu Naaniksi ? Ettepä tietenkään. Lempinimi lähti siitä, kun siskon tyttöni pienenä muovasi nimeni tuollaiseksi. Sittemmin edesmennyt mieheni otti sen käyttöön hellittelynimeksi. Meillä ei juuri lempinimiä käytetty. No sen verran, että yksi tyttäreni oli Tumppi pienenä. Hän kun oli niin kovin pieni. Nyt on ainakin 15 cm pitempi kuin äitinsä. Ja vanhin tyttäristä on kyllä vieläkin joskus Nippe.
Isälläkin oli omituinen lempinimi vanhempana. Kelström, mistä nimi johtui, en ihan tarkalleen tiedä. Luulen, että se oli sisäpiirijuttu, johon minä en kuulunut, kun asuin kaukana.
Tyttären toisen lapsen lempinimeksi tuli Pisko.Isosisko sen keksi. Taisi olla niin, kun hän kuuli saaneensa siskon, hän kuuli pisko. Nimeä käytetään vieläkin.
Lempinimiä on monenlaisia. Useimmiten ne väännetään nimestä, mutta on sitten tosiaan nimiä, jotka kuvastavat jollakin tavalla henkilöä. Luonnetta tai kokoa.
Tästäpä johtui mieleen, että minulta meni 20 vuotta, ennekuin huomasin / tajusin, että Savossa käytetään talon nimeä ikäänkuin sukunimenä. Särkän Martti olikin ihan jotain muuta.

torstai 3. heinäkuuta 2014

Amalian haasteeseen

Lupailin vähän aamulla, että illalla voisi olla kortteja tehtynä. Voi voi, vain yksi kortti on tehty! Saamattomuutta!

Tein tämän Amalian haasteeseen, jossa piti olla jotain kesäistä.

Ehkä parempaan ollaan menossa

Vanhaa taivasta näkyy! Ehkäpä se tästä tosiaan kääntyy kesän puolelle. Talvi meni talvea odotellassa ja kesä sitä itseään odotellassa. Mutta nyt ei kuitenkaan sada! Kasvimaalla ei ole mikään oikein edistynyt. Mansikan raakileita olisi vaikka kuinka, mutta kun sitä lämpöä on puuttunut ja aurinkoa.
Näkö on näin aamuisin sumea, kun pitää laittaa voidetta silmään. Kävin siis silmälääkärissä viime perjantaina. Peruutuspaikka ja opiskelijalääkäri (erikoistuva) Tutki kyllä tarkkaan. Ensinnäkin taittovirhettä on tullut molempiin silmiin niin, että pitäisi hankkia uudet lasit. Sitä minä vähän ihmettelin, kun tammikuussa kävin edellisen kerran silmälääkärillä, ei uusiin laseihin ollut aihetta, eikä hän puhunut mitään taittovirheistä. Kaipa se voi tulla "äkkiä". Toisen silmän luomessa oli vähän tulehdusta, johon sitten sain voidetta ja tippoja. Ja kaikenkaikkiaan silmät olivat hyvin kuivat. Kostutustippoja minulla on, mutta enpä ole niitä aina muistanut laittaa. Nyt siis pitäisi muistaa monta kertaa päivässä. Eli ei onneksi mitään , mikä ei olisi hoidettavissa. Lähinnä pelkäsin silmänpohjien rappeuman muuttuneen kosteaksi tai paineen nousseen. Ei kuitenkaan, mikä on hyvä juttu. Äiti sanoikin aina, ettei häneltä tule perinnöksi muuta kuin huonot silmät ja vaivasenluut.

Minulla on nuorin lapsista käymässä. Hän on majoitettu askarteluhuoneeseeni, mutta illalla hän lähtee johonkin happeninkiin, niin pääsen tekemään muutaman haastekortin. Me lähdemme huomenna herättäjäjuhlille ja jatkoksi muutaman päivän kierrokselle etelä-Suomeen. Rauman seutu kiinnostaa. Katsotaan sitten, syntyykö siellä mitään näytettävää.

Olen fb:ssa katsellut ulkomaisia virkkaussivuja. Kerrassaan hurmaavia juttuja täynnä. Pieniä toteutettavia ja useissa ohjeitakin mukana. Pitäisi ruveta sellaisia tekemään, kun omia näytettäviä syntyy niin hitaasti. Nytkin on kolme työtä kesken, mutta kun ei tule valmista.

Tämmöistä tällä kertaa. Jospa illalla olisi kortteja näyttää.

tiistai 1. heinäkuuta 2014

Tarina päivässä 1.7 / huulipuna

Kyllä minullakin on huulipunia. En vain käytä niitä, mutta oltavahan niitä on. Minulla on sisko, joka ei voi lähteä minnekään, jos ei huulissa ole punaa. Johtuneeko traumasta, jonka hän sai nuoruudessaan, kun isä pakotti pesemään punat pois. En minä sitä oikeasti tiedä, enkä ole tullut koskaan kysyneeksi.
Ruotsin risteilyllä eksyin kerran kauneuskauppaan. Myyjä halusi maalata huuliini aivan uuden sävyn. (oli muuten komea nuori mies!) Ja enhän minä voinut olla ostamatta kirkkaan punaista huulipunaa. Oli vain kallista, koska merkki oli YSL. Eipä ole juuri käytetty, kun en ilkeä kulkea ihan niin suruttoman näköisenä. Lastenlapset saavat sitten aikanaan jakaa punat ja ihmetellä, mitä kaikkea mummollakin on ollut.