Nukkehaaste

Tein eilen illalla valmiiksi nukkekortin Funchiksen haasteeseen.

Unehtuneet

Huomaatko, mikä ei oikein kuulu joukkoon? Omasta mielestäni nallukka, vaikka kyllä sekin on voinut unohtua, jospa se onkin ihan huurteessa.

********

Eilen siis oltiin Jyväskylän kaupunginteatterissa katsomassa Minna Canthin näytelmää Kauppa-Lopo.

Kauppa-Lopo on nimitys vähän huonomaineiselle naiselle, joka on armoitettu vanhan tavaran myyjä. Hän on Kuopiosta kotoisin ja herää Jyväskylässä poliisin pahnoilta. Ihmettelee, kuinka hän on joutunutkin tälläiseen pikkukylään. Sellissä hän kuulee entisestä Kuopion aikaisesta tuttavastaan, joka on jäänyt leskeksi.Kertojan mukaan lapsia on useita ja tilanne kaikkiaan surkea. Kauppa-Lopossa herää halu auttaa ja hän menee käymään tuttavansa luona. Sieltä hän saa paljon vanhaa roinaa mukaansa ja myy ne kaikki hyvällä hinnalla torilla.

Lisäksi hän auttaa naista myymään talonsa hyvällä hinnalla.

Mutta sitten...

Hän kuulee naisen kertovan tuttavilleen, millainen riesa Kauppa-Lopo on. Häntä suorastaan inhottaa naisen likellä. Tuttavat neuvovat ystävällisesti, kuinka hän pääsee lopullisesti Kauppa-Loposta eroon.

Siitä alkaa uusi alamäki ja millään ei ole väliä.

Kappaleessa on paljon laulua, iloittelua ja viinan juontia. Mutta on siinä myös Minnalle ominaista raittiusliikettä.

Ennenkaikkea siinä on ihmisen koko kuva, otetaan se mitä annetaan, ihminen heitetään menemään, kun on saatu, mitä on tarvittu.

Näyttelijäsuoritukset olivat hyviä kauttaaltaan. Nimiä en tietenkään muista.

Vaikka näytelmä on iloluontoinen, siinä on kuitenkin syvää sanomaakin. Minun mielestäni.

********

Meillä on pakkasta -5 ja on satanut pikkuriikkisen lunta!

HYVÄÄ PYHÄPÄIVÄN JATKOA!