Lisää luettua ja TJK

Nyt taisi käydä niin, että Aino sai minun lukuhaluni heräteltyä. Minulla taipumukset taitaa kulkea syklissä. Joko kudon, teen kortteja tai luen. Kortinteko on ollut jo tahmeaa koko vuoden, kutomista  kyllä harrastan, mutta nyt luin jo TOISEN kirjan peräjälkeen ja hain kirjastosta pinon lisää ( 5 kpl)

Löysin kirjastosta tälläisen hienon kirjan. Tuija Wuori-Tabermann kertoo elämästään ja oikeastaan lähinnä kokemuksistaan Tommyn kuoleman jälkeen. Kertomukset ovat lyhyitä ja sisältävät aina jonkun Tommyn kirjoittaman runon.

Vaikka aihe on raskas, kirjoitukset ovat valoisia, toivoa antavia.

Takakannen esite.

En ollut ennen lukenut Tommyn runoja paljonkaan, mutta nyt kyllä ihastuin niihin. Osa runoista on sellaisia, joita ei ennen ole julkaistu.

Tuija Wuori-Tabermann on ihan uusi tuttavuus ja ihastuin kerrassaan hänen keveään tyyliinsä. Siis kirjaa ei ole kirjoitettu kepeään tyyliin, vaan tunnelma on jotenkin utuinen, keveä kuin perhosen lento, vaikka kaikesta kuvastuu suunnaton kaipaus ja ikävä. 

Nyt en varmasti osaa oikein kuvata, miten asian koin. Siksi kehotankin, lukekaa itse. Aihe on vaikea, mutta kaikesta jäi hyvin valoisa tunne.

Tämä kirja ei kuulu lukuhaasteeseen, sillä kuka haluaa tulla isona leskeksi? Siksi joudutaan, ei haluta.

*******

Tämänviikkoiseen TJK-haasteeseen tein kortin kaikesta, mitä pöydältä löytyi. Teepussi, lehtileike, Raamattuopiston arpa ja stanssattu sydän.