Irlannissa

Olimme huhtikuussa parin viikon matkalla Irlannissa. Lupasin sieltä kuvia laitan muutaman esille. Huomasin, että kuvat ovat vähän sitä ja tätä. En muistanut kuvata.
Mieleeni tuli ensimmäisenä "Vihreä oli laaksoni" elokuva, vaikka se onkin kuvattu etelä-Walesissa. Irlannissa on paljon vihreitä kumpuja ja laaksoja. Ja enpä saanut niistä kuvia. Luonto on kuitenkin kaunis. Linnoja paljon ja raunioita. Kylät ja pienet kaupungit ovat pitäneet omaleimaisuutensa. Vanhoja taloja, pieniä kujia. Ei ole yritettykään "modernisoida" miljöötä ja siksipä kylät ja kaupungit ovat ainutlaatuisia.
Pieniä pubeja ja kahviloita on paljon. Eivätkä todellakaan ole suuren suuria. Palvelu on ainutlaatuista. Ei mitään itsepalvelua, vaan tilaus tuodaan pöytään ja aina ollaan ystävällisiä ja hymyillään. Uskallan sanoa, että suomalaisilla on paljon oppimista tällä alueella. Helsingissä hotellin aamiaistilassa oleva työntekijä ei puhunut, ei pukahtanut eikä hymyillyt.

Muratti kiertää kauniisti puita.

Oletan tämän olevan Kameliakukka. Voin olla väärässäkin.

Kinsalesta

Irlanti on katolinen maa ja Neitsyt Maria on tärkeä.

Fin Barren katedraali. Täällä on ollut kanttorina mies, jonka poika on nyt Kallaveden srk:n kanttorina. 

Anglikaaninen kirkko. Täällä olimme päivämessussa.Mesuun kulku on aika samanlainen kuin meillä luterilaisilla. Pappi oli erittäin ystävällinen.

Corkin kaupungin laidalla on lintujärvi, jossa on paljon erilaisia lintuja. Tämä joutsen oli pesupuuhissa ja se pesikin itsensä perusteellisesti. Sitä oli mukava seurata. Välillä pärskyteltiin vettä päälle ja taas jatkettiin.

Alppiruusut kasvavat isoiksi puiksi.

Tästä Cophin laiturista (joka on talon päädyssä) lähti Titanic matkalle. Täältä haettiin viimeiset matkustajat.

Cophin kaupungissa on monenlaisia muistomerkkejä tapahtuneesta katastrofista.

Uskaltauduimme liikkumaan enemmän ympäristössä, vaikka englannin kielen taito ei ole kovin hyvä. Liput busseihin  saatiin ostettua, ruokaa saatiin tilattua ja ostoksia tehtyä. Kaikki olivat ystävällisiä,