Olin unohtanut valkeuden
katsellessani syksyn raskaita värejä
ja eräänä aamuna oli valkeus edessäni.
Seisoin hiljaisena hämmästyksestä.
Kasvoilleni hajosi lempeä hiutale
viileäksi tuoksuksi,
ja valkean maiseman rauha
solui sieluuni kuin juoma.
(Katri Vala)
Tänään mukana.
VastaaPoistaErityiskiitos tämän päivän runosta!
Aivan hurmaava korttisi.Minäkin tänään mukana.Kiitos haasteesta.
VastaaPoistaIhana kortti ja runo!
VastaaPoistaBlogissani kolme korttia.
Kiva kortti! Tänäänkin mukana.
VastaaPoistaEn ole menossa baden badeniin pullottamaan kyyneleitä, vaan suoraan taivaaseen kortillani.
VastaaPoistaHurmaava kortti. Tein tämän päivän kortin, ja toivottavasti hyväksyt etukäteen tekemäni kortin huomiselle. Minulla on huomenna iltavuoro
VastaaPoistaPäivän runo on todella kaunis ja korttisoma. Lapsi pakkassäässä tarvitsee suojelusenkelin erityisesti.
VastaaPoistaSilpputehtaan kortti täällä!